Työryhmät/ Working groups

Työryhmä 1/ Working group 1 (session 1 – 2, to 15.3. 12.30 – 14.00 ja 15.00 – 16.30)

Chair: Hannu Linkola

Maisema, tunne, affekti

Klassiseen maisemankuvauksen kaanoniin on kuulunut maisemankuvausten luokittelu niiden tunnesisältöjen mukaan. Luokituksia on ollut useanlaisia, mutta tavallisesti niihin on sisältynyt kaksi tai kolme eri tavoin nimettyä pääluokkaa: ylevä tai herooinen, kaunis tai pastoraalinen sekä näiden rinnalla usein maalauksellinen tai pittoreski. Muitakin tunnekategorioita on voinut esiintyä, kuten surumieliseen maisemaan liittyvä elegisyys. Tunnistettavuuteen pyrkinyt topografinen maisemankuvaus on joskus erotettu omaksi luokakseen. Maisemankuvauksia on luokiteltu sekä yksittäisten tunnusmerkkien että yleisen esitystavan, moduksen, perusteella. Vaikka luokitus viimeistään 1900-luvulla jäikin pois taideteoriasta, se on jatkanut elämäänsä yhtäältä maisemavalokuvauksessa ja populaarimaisemakuvastossa aina nykyiseen maabrändikuvastoon asti. Työryhmän tarkoituksena on pohtia, miten ja miksi kuluneet maisemien tunneluokitukset ovat puhutelleet erilaisia yleisöjä, miten ne kytkeytyvät yksilöllisiin tunnekokemuksiin tai yliyksilöllisiin affekteihin ja miten tätä suhdetta voisi tutkia. Keskustelun yhteydessä pohditaan myös, miten kuvastot ja niiden vastaanottaminen vaikuttavat kulttuuriperinnön määrittymiseen ja arvottumiseen. Abstraktit tästä!

  1. Hannu Linkola & Antti Vallius
  2. Jenni Rinne
  3. Hilja Roivainen
  4. Laura Seesmeri

Työryhmä 2/ Working group 2 (session 3 – 4, pe 16.3. 11.15 – 12.45 ja 13.45 – 15.15)

Chairs: Jussi Lehtonen & Helena Ruotsala

Controversial experiences and emotions? Human-animal relations in everyday life

In the recent years, human-animal studies has become more and more visible theme in the field of ethnological research. In addition to the “affective turn”, in this panel we discuss the “animal turn”. The role and position of animals are changed; they are not seen as just objects or labor force anymore – they have more active role in our society and the juxtaposition of humans and animals has de-escalated. Interdisciplinary discussions have raised the questions of agencies, emotions and different ways of interaction. The human-animal-interactions and – relationships are much more complex than we thought just recently. Above-mentioned themes can also be seen from the viewpoint of senses and emotions. The participants of this session will discuss the current viewpoints of human-animal-studies in ethnology. How can we see e.g. human well-being and animals, tourism and leisure activities or – from the other hand – responsibilities and ethics? How senses, emotions and affects are discussed, interpreted and understood in the field of ethnological animal research? What kinds of concepts, methods and analytical tools there are or should be in this kind of research? Is the concept of affect important or necessary to theorizing the discussions about human-animal studies in ethnology? And in addition, how to define a modern approach of the ethnological everyday life with animals in it? Abstracts here!

  1. Maija Mäki: Pleasure, Stress, Joy and Anxiety – Dog Shows and Friend-Dog Activity as Emotional Conventions
  2. Outi Kivimäki: The Effects of Training Methods on Dogs and Their Owners
  3. Maija Esko: Animal Stories – learning with animals
  4. Sanna Lillbroända-Annala: Encounters with stray animals and the world surrounding them
  1. Irina Arnold: Of traumatized sheep and vulnerable mutispecies livelihood – impressions of livestock owners’ perspectives on the return of wolves in Lower-Saxony (Germany)
  2. Helena Ruotsala: Rudolph the Red-Nosed Reindeer and tourists in Lapland
  3. Jussi Lehtonen: Animals and Human Well-Being
Työryhmä 3/ Working group 3 ( session 1 – 2, to 12.30 – 14.00 ja 15.00 – 16.30)
Chairs: FT Eerika Koskinen-Koivisto & FT Pilvi Hämeenaho
Tutkijan järki ja tunteet
Tutkijan positio analyyttisenä akateemisena tutkijana ja toisaalta empaattisena, tuntevana ihmisenä menevät usein limittäin. Tutkijan oma persoona on yksi hänen työkalunsa, ja reflektointi on tärkeä taito tutkijan työkalupakissa. Työryhmässä pohditaan tutkijan subjektiivisuuden merkitystä etenkin tutkimushaastatteluja tehtäessä. Miten eri tavoin tutkijan persoona vaikuttaa tutkimukseen? Millainen yhdistelmä järkeä ja tunnetta etnografinen tutkimushaastattelu voi olla? Miten tutkijan affektit voivat vaikuttaa tutkimukseen, ja mitä seurauksia sillä on? Miten emootiot ja affektit kietoutuvat toisiinsa tutkimushaastattelussa tutkijan näkökulmasta? Pohdimme myös tilanteita, joissa tutkimushaastattelu tuo tutkijan hyvin voimakkaiden tunnelatausten keskelle. Miten tutkija voi erotella järjen ja tunteet, vai onko erottelu ylipäätään tarpeen? Abstraktit tästä!
  1. Eerika Koskinen-Koivisto: Affektiivisia kohtaamisia synkän kulttuuriperinnön kanssa
  2. Pilvi Hämeenaho: Haastattelutilanne inhimillisenä kohtaamisena
  3. Kristiina Korjonen-Kuusipuro: Empatia, myötätunto ja ahdistus – Tunteet tutkijan haastavina seuralaisina
  4. Tiina Suopajärvi: Tunteet asiantuntijahaastattelussa
  5. Eija Schwartz: TUNTEELLA – LEMPIÄISTEN SUKUSEURAN LAPSUUS- JA NUORUUSMUISTOJA

Työryhmä 4/ Working group 4 (session 3 – 4, pe  11.15 – 12.45 ja 13.45 – 15.15)

Chair: Tytti Steel

Affektit, tunteet ja hiljainen tieto työssä

Tässä työryhmässä käsitellään konferenssiin teemaa työn ja työelämän kontekstissa. Työ ymmärretään hyvin laajasti ja työryhmässä voidaan käsitellä esimerkiksi palkkatyöhön, työttömyyteen, kotitöihin tai harrastuksiin (kuten käsityöt ja liikunta) liittyviä affekteja, tunteita ja hiljaista tietoa. Työ voi tarkoittaa myös kansatieteilijän työtä vaikkapa museossa.

Kartoitamme yhdessä, miten affekteja, tunteita ja hiljaista tietoa työssä voi tutkia kansatieteen tai etnologian ja lähitieteiden erilaisista näkökulmista. Abstraktit tästä!

  1. Suvi Heikkilä: Motiivit kokemuksina. Kulttuurituotannon yksityinen rahoitus ennen ja nyt.
  2. Marketta Luutonen: Virkkaus herättää tunteita
  3. Marjukka Piirainen: Aistitieto puutarhanhoidossa
  1. Taru Paavolainen & Vilma Linnanen: Tunteet elämänkertamuistelussa
  2.  Maria Vanha-Similä: Työ kehossa
  3.  Tytti Steel: Työttömyyteen liittyvät tunteet

Työryhmä 5/ Working group 5 (session 3, pe 16.3. 11.15 – 12.45)

Chairs: Blanka Henriksson & Ann-Helen Sund

The Affective City

Cities have attracted people throughout the history, evoking a variety of emotions and giving rise to stories of both success and failure. There is plenty to discover and experience in the city – such are the promises of the tourist boards. What kind of engagements do occur, with what do people engage and how? Where do these engagements lead us?

This session presents three contemporary cases of affective engagements with the spaces, bodies and materialities of the city, in the contexts of migration, tourism and experience economy, and waste management. Abstracts here!

  1.  Lauri Turpeinen: ” The affectual dimensions of rural-urban migration in contemporary Finland”
  2. Marta Połeć: “Emotions as basis of street performer’s activity”
  3. Blanka Henriksson & Ann-Helen Sund: “Probably the Largest Fatberg Ever Discovered in London” –  Studying an Affective Encounter in the Anthropocene

 

Työryhmä 6/ Working group 6 (session 4, 16.3. 13.45 – 15.15)

Chair: Kaisa Nissi

Experiences through the body and movement: meanings and memories beyond words

The workshop focuses on affectives and sensations in the field which are connected to body and its experiences. In anthropological fieldwork data and observation can be achieved through multiple ways, with all senses. The workshop discusses how body has its own memory and it may work as a multi-sensual tool for understanding different aspects of the field.

Papers in the workshop examine ethnographic examples through the body and its unspoken memories. Body and its movement produce and storage experiences and emotions; this is related to sports, eg. cycling or football as in the workshop papers of Marianne Robertsson and Riikka Turtiainen, but also to other body-based experiences.

Observation in the field is acquired and processed with all senses, not only through speech, but also in silences. ”The un-spoken narratives” may also have meanings. Sensibility and sensitivity to social or cultural understanding does not always need words. As Taina Cooke and Roger Norum argue in their presentation, ”silence is far from a mere absence of words or sound, silence as a social phenomenon. It is embodied, affective presence that is at once political, gendered and historically informed, similarly words, their unspoken meanings or untold can be embedded in the body”.

Finally Kaisa Nissi’s paper examines the ethnographic experience after a researcher has returned from the field. Just like the other papers have discussed, body hides and storages memories that are not lingual, not spoken and cannot be expressed verbally. Instead, they carry the experiences through the time and overcome words with affective memories.

Keywords: Body, emotion, memory, movement Abstracts here!

  1. Marianne Robertsson: Cyclandets känslolandskap
  2. Riikka Turtiainen: Kehollisen tiedon vaikutus urheilun seuraamiskokemukseen
  3. Taina Cooke & Robert Norum: Silence and Sensibility: An Affective Anthropology of Absence?
  4. Kaisa Nissi: Fieldwork memories hidden in the body

Työryhmä 7/ Working group 7 (session 1 – 2, to 12.30 – 14 ja 15.00 – 16.30)

Chair: Sofie Strandén-Backa

Att hantera intensiva känslor

Svåra känslor som ångest, hat, skam, sorg och rädsla står i fokus för föredragen under sessionen. Föredragen handlar om hur sådana känslor uttrycks och kommuniceras i forskningsintervjuer och under intervjusituationen, på nätforum och i insamlat skriftligt forskningsmaterial. Det är med andra ord fråga om intensiva känslor i den ursprungliga situationen eller händelsen, minnet av den, berättandet om den, samt situationen där berättandet (i vid bemärkelse) framförs. Teman som föredragen tar upp är barns rädslor och berättande om dessa, traumatiska händelser i gränstrakterna till Sovjet under andra världskriget, näthat mot det svenska i Finland, känslor som drivkraft och katalysator i finsk kink-kultur, samt åldrande intervjupersoners längtan efter förståelse och oro för missförstånd. Abstracts here!

  1. Helena Hörnfeldt: Fears in motion. Children’s fears as cultural and historical practice.
  2. Johanna Pohtinen: Affects shaping the Finnish kink community
  3. Karin Sandell: Affektiva medel och hatretorik på nätet
  4. Kirsi Laurén: Traumatic events and affective memories
  5. Sofie Strandén-Backa: Längtan efter förståelse, oro för missförstånd

Työryhmien aikataulut pdf-taulukkona:

TYÖRYHMIEN AIKATAULU uusi